Rural Change: Structured Coherence or Instructured Incoherence?

Tommipommi viittasi joskus taannoin siihen, että mitään maalaisuutta ei enää erikseen ole, vaan että likimain kaikki elävät yhtenäiskulttuurissa. Tämä vastannee ainakin internettiä käyttävän kansanosan kokemusta myös maalla, tai ainakin sen osan siitä, joka ei tilaa Maaseudun tulevaisuutta.

Tätä näkemystä tukee, ei lainkaan yllättäen, myös tieteellinen tutkimus, tai ainakin jokin osa siitä. Brittiläiset tutkijat Paul Cloke ja Mark Goodwin muotoilivat jo 1993 (Terra 105:3) asian näin. (Tai pikemminkin tämä on tulkintani heidän muotoiluistaan. Mahdollisiin virheisiin tulkinnassa olen itse syypää; jos joku tahtoo lainata allaolevaa muotoiluani, niin lähdeviite on saatavissa pyynnöstä.)

Maaseudun (tai maaseutumaisuuden, engl. rurality) käsitteellistymisessä tieteellisessä tutkimuksessa voidaan nähdä seuraavat päävaiheet:

1. Maaseutumaisuuden toiminnallinen eli funktionaalinen määrittely, jolle ovat kriteereinä ekstensiivinen maankäyttö, pienet asutuskeskittymät ja tähän ympäristöön ja sen toimintoihin perustuva identiteetti ja elämäntapa.


2. Maaseutumaisuuden käytännöllinen eli pragmaattinen määrittely, kun maaseutualueet yhä enemmän liittyivät osaksi kansallisen ja kansainvälisen talouden ja politiikan dynamiikaa. Tässä vaiheessa nämä muutokset voitiin joko a) sivuuttaa tai b) käyttää maaseutua ja kaupunkia operatiivisina käytännön luokituksina tai c) pyrkiä koko maaseudun poismäärittelyyn ja vain sektorikohtaisiin kokonaistarkasteluihin.


3. Maaseutumaisuuden määrittely sosiaalisena konstruktiona. Tässä maaseutumaisuuden vaikutus näkyy paikan sosiaalisesti tai kulttuurisesti määrittyvään miellettyyn maaseutumaisuuteen perustuvassa käyttäytymisessä ja päätöksenteossa. Maaseutumaisuudessa on silloin kysymys yhteiskunnanallisista ja kulttuurisista arvoista ja merkityksistä ja niiden muodostumisesta, välittymisestä ja kokemisesta sekä niistä vaihtelevista suhteista, joista nämä vaihtelevat mielikuvat ovat ilmaisu.


4. Postmoderni maaseutu. Tämän kohdalla painotus asettuisi erilaisten makro-kategorioiden, kuten maaseutumaisuus, purkamiselle ja erilaisten maaseutumaisuuden diskurssien representaatioiden tulkintaan, jos ajatellaan, että maaseutumaisuuden saamat lukuisat eri sosiaaliset merkitykset olisivat omiaan irrottamaan maaseutumaisuuden symbolisia mielikuvia yhä enemmän konkreettisesta fyysisestä maaseudusta.